2. helmikuuta 2011

kissan nenä poskella,
uudestaan ja uudestaan,
herää, se kurnuttaa ja minä herään,
kerrankin.

avaan ikkunan ja huomaan kevään pieniä merkkejä,
suloisia aavistuksia.ja mieleni huutaa,
mene ulos.

lumi polkupyöräni satulalta on sulanut
ja lumen seassa sataa vettä.

lämpimämpiä päiviä odotellessa unelmoin teekuppini kanssa
nenä kiinni kirjassa,
ja ahmin sanoja sanojen perään.

kevät!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti