24. elokuuta 2011

minun maailman parhaasta koirakaveristani,
siitä, joka oli elämässäni yhdeksän vuotta,
joka pienenä asetteli luunsa makuupaikkansa ympärille suojaksi,
joka rakasti lunta ja lumikasoja ja possunkorvia,
joka nukkui päiväunia minun sänkyni alla kun olin pienempi,
joka pissasi eteisen lattialle liian pitkään ilosta,
siitä, joka haukkui kummituksia ja karvasti koko kodin,
siitä, jonka poskivillat tuoksuivat maailman ihanimmalta,
ja jonka päälaki tuoksui pehmeältä kahvilta,
jonka korvat näkyivät keittiön ikkunasta kun saavuimme maailmalta kotiin,
siitä, joka kuuli niistäkin salaisuuksista, joista muut eivät,
siitä, joka viime kerralla kotona käydessäni kaatoi minut matolle ja nuoli kasvojani häntä heiluen,
siitä pienestä aamu ihanasta tuli tänään enkeli.

2 kommenttia:

  1. kivoja tekstejä, itekkös kirjoitat? :)

    http://miratriestofly.blogspot.com/

    VastaaPoista