17. lokakuuta 2011

olen vähän itkeskellyt ja tunteillut viime päivinä, mutta sen lisäksi olen
-tanssinut jalkani kipeiksi
-ratkaissut kadonneen kassapojan mysteerin
-tullut iloiseksi tytön hersyävästä naurusta
-aloittanut yhden hienon kirjan ja nauttinut ensimmäisistä sanoista lähtien

 


2 kommenttia:

  1. minä kerran eläessäni pohdin kadonneen kassatytön mysteeriä.

    ratkaisu: siitä tuli poika.

    VastaaPoista
  2. voi miten yllättävää!
    minun kassapoikani oli tylsästi vain vaihtanut työpaikkaa.

    VastaaPoista