28. marraskuuta 2012

kävelen, otan hyppyaskelia,
kompastun,
nousen, kaadun,
nousen uudelleen, kaadun uudelleen,
juoksen, kierrän ympyrää,
kaadun kaadun kaadun

eikä kukaan ottanut kädestä ja nostanut,
ne kaikki lähti jo aikoja sitten,
ne lähti heti kun huomasivat,
ne näkivät sen silmistä
ja melkein vannon tietäväni sen hetken kun viimeisellä syttyi lamppu ja sulki oven perässään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti