6. kesäkuuta 2013

ja niin kuljen
en enää silmät suljettuina

ehkä ilman päämäärää
mutta itse itseni matkaseurana

ja se tuuli
ja ne sadepisarat
ja se loputon asfaltti jalkojen alla
toisinaan se kuumuus
ja toivottomuus
sitten
elämänilo ja toivo
toivo
toivo
toivo

vihjaus paremmasta

(ja niin jatkan matkaa)

2 kommenttia:

  1. tämä on rakkautta. voitko kirjoittaa runokirjan, lupaan ostaa sen :--)

    VastaaPoista