25. helmikuuta 2014

talvi ja harmaus kun imevät minusta voimaa
niin vähän jää jäljelle
ja olen hiljaa 
kun en muuhun kykene

äskettäin kävelin hämeenkatua ja tiedättekö,
kevään tuoksu,
se leijui ympärilläni

toivottavasti muutkin huomaisivat
ne valoisat pienet hetket
jotka saa unohtamaan sen talven harmauden
edes hetkeksi

ja hymyilemään niin leveästi että ehkä vähän hävettää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti