24. marraskuuta 2014

kyllä minä tunnen itseni ja sinutkin tarpeeksi hyvin
että tiedän tämän olevan onnea
kun tuntee olevansa vapaa 
eikä tarvitse olla rakastamatta vaikkei omistaisi
ketään
koskaan

ainakin me löysimme itsemme 
(kun luulimme löytävämnme toisemme)
eikä siinä ole mitään vikaa
osaan piirtää omat ääriviivani vahvemmin kuin ennen
ja sinäkin kuljet varjosi kanssa samoja polkuja

varmasti ikävöin välillä 
niitä aikoja niin kuin aina menneitä
mutta eivät nämä ole hautajaiset
sillä sinä tiedät mihin oveen koputtaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti